Tiistai 7.6.2016 klo 19.25
Leikkauksesta on kulunut tänään tasan kaksi kuukautta. Se tarkoittaa siis sitä, että neljäsosa matkasta on jo kuljettu. Enää kuusi kuukautta jäljellä. Enää puoli vuotta!
Lukuvuoden päätyttyä äitini halasi minua kyyneleet silmissä ja sanoi olevansa ylpeä minusta. Selvisin lukukaudesta, vaikka elämäni kääntyi ylösalaisin ja muuttui helvetilliseksi. Suoriuduin kaikesta huolimatta kaikista koulutöistä ja kokeista hyvin arvosanoin. En tiedä miten, mutta tein sen.
Nyt olen kesälomalla. Olen vapaa stressistä ja kiireestä. On aika keskittyä itseeni ja polven kuntouttamiseen. Ehkä saan kesän aikana ajatuksenikin selkeiksi ja pikkuhiljaa myös mieleni myönteisemmäksi. We’ll see!